lauantai 14. huhtikuuta 2018

Hevosen lihaksiston toiminta ja palautuminen rasituksesta



Hevonen on iso eläin, jolla on isot lihakset. Hevosen vahvimmat lihakset sijaitsevat sen takaosassa. Takaosan lihaksista voima siirtyy selän lihasten kautta etujalkoihin. Etujalat rytmittävät hevosen juoksemista ja pää tasapainottaa sen liikettä. Yli puolet hevosen painosta on sen etujalkojen päällä. Hevosen suorittaessa sen tuki- ja liikuntaelimistö joutuu koville. Tuolloin lihakset saattavat helposti venähtää tai jumiutua ja nivelet kipeytyä. Missä tahansa lajissa hevosen jalkojen jänteet ja nivelet joutuvat kovalle rasitukselle. Ravihevosella suurimmalle rasitukselle joutuvat lavan etuosan, selän keskiosan ja lautasten lihaksisto sekä jalkojen ojentajat ja koukistajat. 

Monipuolisella liikunnalla hevosen elimistö kehittyy kokonaisvaltaisemmin. Usein mietitään ettei ravurilla voi ratsastaa tai että voiko ratsulle laittaa kärryt perään? Hevonen ei mene rikki monipuolisesta liikunnasta. Yksipuolisella liikunnalla rasitetaan aina samoja rakenteita. Yksipuolinen treeni on ehkä enemmän ravihevosten ongelmana. "Ne juoksevat aina vain rataa ympäri." Onneksi asia ei nyt kuitenkaan ihan kaikilla näin ole. Esimerkiksi uittaminen, hangessa kahlaaminen ja liinassa juokseminen käyvät erilaisesta liikunnasta. Kesäisin uitan Juiseria kilpailukauden treeninä. Uittamisesta ollaan montaa mieltä, mutta itse olen todennut sen Juiserille sopivaksi liikunnaksi. Jänteet ja nivelet eivät rasitu, mutta hevonen joutuu tekemään silti töitä kaikilla lihaksillaan kestääkseen pinnalla. Isona hevosena Juiseri vaivaantuu helposti ja uittamisella sen jalat saadaan pysymään terveinä.






Treeni tarttuu parhaiten rentoihin lihaksiin ja jännittynyt tai stressaantunut hevonen kuluttaa energiaansa turhaan. Verryttely valmistelee hevosen elimistöä tulevaa rasitusta varten. Lämmittelyn tarkoituksena on saada hevosen suuret lihasryhmät työskentelemään oikein ja kehon lämpötilan noustessa hevosen verenkierto- ja hengityselimistöjen toiminta tehostuu. Tällöin myös lihaskudoksen aineenvaihdunta vilkastuu. Aineenvaihdunnalla tarkoitetaan ravinteiden sulamista ja niiden hyväksikäyttämistä, jonka seurauksena kehittyy energiaa esimerkiksi liikkumiseen. Elimistön solut saavat myös rakennusaineita kasvuun ja kehittymiseen, mutta aineenvaihdunnan tuloksena syntyy myös kuona-aineita. Kuona-aineet poistuvat elimistöstä eri teitä, mutta lihaksistosta ja treenaamisesta puhuttaessa aineenvaihdunnan tärkein ominaisuus on ihohuokosten kautta poistuva hiki, eli lihaksien käyttämän maitohapon tuottamien kuona-aineiden poistuminen kehosta. Aineenvaihdunnan tarkoituksena on poistaa kaikki kehoon kuulumaton ja pitää elimistö puhtaana. Eli hikoilu ei todellakaan ole pahasta vaan merkki hyvin toimivasta aineenvaihdunnasta. Hevosen liikkuessa sen nivelet ja jänteet lämpenevät. Kunnolla verrytellyn hevosen tulisi olla rento ja liikkeen näyttää hyvältä. Hyvän verryttelyn kesto on noin 15 minuutista puoleen tuntiin. Verryttelyn voi suorittaa myös useammassa osassa välillä leväten. Näin yleensä raveissa lämmitetään hevosia. Juiseri lämmitetään kahdesti, kolmea ja kahta lähtöä ennen omaa starttia. Lämmitysten välissä se joko tuodaan katokselle huilaamaan tai sitä kävelytetään lähtöjen välissä. Verryttelyn vaikutus perustuu ensisijaisesti lämmönnousuun, eli on tärkeää pitää hevonen lämpimänä lämmitysten välissä.


Kuva: Saija Leino


Aineenvaihdunta kiihtyy fyysisen suorituksen aikana, jolloin hevosen energiankulutus kasvaa. Lisäksi kovan suorituksen aikana ruumiinlämpötila nousee joka myös lisää energiankulutusta. Hevosen lihaksiston energiavarastot ovat rajalliset, eli täydellisen palautumisen edellytyksenä on lihasten energiavarastojen täydentyminen. Rasituksen tasosta riippuen voi viedä yhdestä kolmeen päivään saada energiatasot täydennettyä. Palautumiseen vaikuttavia asioita on hevosen kuntotaso, karvapeite, ympäristötekijät, harjoituksen teho ja kesto. Ympäristötekijöihin kuuluu ilman lämpötila, ilman kosteus ja tuuliolosuhteet. Kuumalla ja kostealla kelillä suorituksesta palautuminen voi kestää huomattavasti pidempään, kuin vaikka viileällä tuulisella ilmalla. Hyviä palautumiseen käytettäviä keinoja ovat kunnon jälkiverryttely ja hevosen jäähdytys. Hevosen elimistö tuottaa rasituksessa lämpöä. Fyysisen rasituksen aikana hevonen voi hikoilla jopa 10-15 litraa tunnissa. Riittävä nesteytys on tällöin hyvin tärkeää. Hevosen elimistö alkaa nopeasti kärsimään nestehukasta, jos ilman lämpötila on korkea. Sen seurauksena hevonen kuivuu, joka vaikuttaa sen hyvin vointiin ja suorituskykyyn. Hevosen halu juoda heikkenee nopeasti suorituksen jälkeen sen janontunteen kadotessa, joten on tärkeää juottaa hevosta haalealla juomalla heti suorituksen jälkeen. Hikoillessaan hevonen menettää hikeen liuenneena merkittäviä määriä suoloja ja kivennäisaineita eli elektrolyyttejä. Jos runsaan hikoilun aiheuttamaa nestehukkaa korvataan pelkällä vedellä, solun ulkoisen nesteen suolapitoisuus laskee. Solut ottavat sisäänsä nestettä jolloin ne turpoavat, jonka seurauksena voi tulla muun muassa lihaskramppeja. Hevosen veri on plasmaa väkevämpää eli hiessä on enemmän siihen liuenneita aineita kuin plasmassa. Hevonen menettää hikoillessaan siis runsaasti enemmän elektrolyyttejä kuin ihminen, jonka hiki on veriplasmaa laimeampaa. 



Kuva: Sari Nikki


Jälkiverryttely kovan suorituksen jälkeen on ihan yhtä tärkeää kuin alkuverryttelykin. Jäkiverryttelyn tarpeellisuutta vähätellään ja usein huomaa kuinka lämmittelyyn panostetaan kovasti, mutta ajetaan startin jälkeen hevonen suoraan katokselle. Loppuverryttely edistää elimistön palautumista sen lepotilaan. Raskaan suorituksen jälkeen hevosta tulisi liikuttaa ensin mielellään ravissa vauhtia hiljalleen hiljentäen. Lopuksi kävelytetään. Liike nopeuttaa rasituksessa muodostuneen maitohapon poistumista hevosen lihaksistosta ja nopeuttaa silloin myös hevosen palautumista. Lyhyen tai huonoksi jääneen loppuverryttelyn jälkeen hevosen lihaksisto kipeytyy herkästi ja hevonen voi olla seuraavana päivänä jäykkä ja haluton. Maitohappojen poistuminen lihaksistosta on paljon nopeampaa,  jos lihakset jatkavat työskentelyään kovan suorituksen jälkeen. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei uutta maitohappoa saa muodostua loppuverryttelyn aikana. On parempi siis vaikka vain kävelytellä hevosta, joka ei malta ravata rauhallisesti. Usein kuulee myös sanottavan rasituksesta seuraavana päivänä, että "mennään kävelyttelemään maitohapot pois". Tämä ei pidä paikkaansa, koska maitohapot ovat poistuneet verestä jo aikoja sitten. Varsinkin jos hevonen on tullut kunnolla jäähdyteltyä rasituksen jälkeen. Toki on hyvä käydä liikuttamassa hevosta kevyesti kovan suorityksen jälkeisenä päivänä, mutta maitohappojen poistumisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. 




Lähtee: 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti